Baanalla

Mummo matkoilla

Eka vuosi, kun ei ollut autoa käytössäni. Jonkin verran rajaa kohteita, mutta eniten haittaa mökkeilyä. Sekin kesällä onnistui sukulaisten avulla. Yhden hengen viikon ruuat on helppo kuljettaa mukana ja siirryin rinkkaan. Juna ja bussit veivät Turkuun, Joensuuhun ja sinne minne oli tarvis. Ja jos pitkälle tahon, niin lentokentälle on 3,5 km.  Laivalla olen seilannut Tallinnaan ja Tukholmaan ns halpislipuilla, 2 - 17 €.
Kasvatan laivakeikoilla hiilijalanjälkeä. Mutta puoli vuotta kaikki alle 10 km matkat fillarilla.

PS. Tällä tekstillä pidän paikkani. Myöhemmin enemmän asiaa eikä vain asin vierestä.

Summa summarum

Matkasta on kulunut viikko. Mitkä ovat muistot  ja tuntemukset matkan eri osatekijöistä.

Kulkuneuvot

Reissu alkoi ja päättyi taksikyydillä. Molemmat kuljettajat kohteliaita, nousivat autosta ja oli pientä jutustelua. En ole käyttänyt taksia 6 vuoteen, joten kehitystä. Kaikki hyvin Suomi-taksirintamalla.

Lentokoneella lomamaahan ja takaisin. Finnairilla lennettiin. Menomatkalla koneen takaosan lentoemolla oli huono päivä. Lisäksi ruoka-annos oli mauton. Paluulennon ruoka oli maukasta, henkilökunta avuliasta, vieruskaveri vain oli suhteellisen isokokoinen venäjää puhuva henkilö.  

Finnair ok.

Hotelli
Hotelli oli spa, iso rakennus vuorenrinteessä. Siivous ok, respa ok ja buffeeaamupala monipuolinen. Laskin kerran, että tarjollla oli 13 eri laatuista hedelmää, raasteita ja diabeetikoille oma leipäpöytä. Leipää ainkin 10 sorttia. Tietenkin makkarat ja pekoni, juustot, herkkupöytä jne. Vain kaurapuuro puuttui. Kananmunat keitettynä, paistettuna, munakkaana tai espanjalaisena munakkaana.
Yskän takia en voinut käyttää uima-altaita, kuntosalia, hierontaa jne.

Puerto Rico

1. Kylässä on vuodessa 300 aurinkoista päivää ja kohdalleni sattui 10. Rauhallinen kylä tai auringonlaskuja katsellessa vuorenrinteeltä sille tuntui. Mahdollinen yöelämä - ostarin bubeissa. Hotellissa oma iltaohjelma, mutta olin sen alkaessa niin väsy, että painuin iltatoimiin. Lähinnä turisteille taloja.

Aurinkomatkat
Matkatoimisto oli minimoinut kuljetusopastukset. Bussinkuljettaja jätti hotellille ja nouti. Entä jos ei kuullut hotellin nimeä? Ikäkuulo. Tai kuuli sen väärin. Sentään hotellipäivystykset oli. Edellisen kerran olen ollut etelän seuramatkalla 14 v. sitten. Pitkälle omatoimimatka, mutta minulle tuli yllätyksenä hotellibuttu. Siitä ei ollut mainintaa etukäteen.

0nnistuminen
Loma oli ok, mutta 100 % jäi saavuttamatta terveysongelmien takia. Kahdella retkellä jaksoin olla mukana. Voisin uusia vastaavan paketin, mutta pieni este on raha. Lääkäriin ja lääkkeisiin menee lomamatkarahat.

Kotipäivät jatkuvat

Nukuin huonosti ja yksi syy oli safe-boxin jumittuminen. En saanut sitä auki. Säilytän mm. lääkkeet boxissa, mutta onneksi olin ottanut iltamyrkyt ja aamun lääkkeet jo valmiiksi. Ei tarvinnut yöpaijassa ruveta hotamaan avaamista. 

Eka aamu, jolloin selasin nettihesaria. Taitaa olla arki jo mielessä. Pieni lenkki kylällä ja ajattelin kävellä Anfiin, mutta kävelykaistale oli kapea ja tie vilkasliikenteinen. Käännyin takaisin. Istuskelin puistonpenkillä . Vietin parveke iltapäivän. Lounastin parvekkeella retkievään ja ihmettelin merta ja aurinkoa, jonka kohta jätän.

Olin päättänyt syödä kalaa yhdessä ostoskeskuksen ravintolassa, mutta kahtena iltana se oli täynnä enkä viitsinyt odottaa vapautuvaa pöytää. Tänään lähdin jo 17:30 kokeilemaan onneani. Onnistuin. Kala oli hyvää, Päivän kala. Iltaohjelma alkaisi kohta mutta väsy voittaa..

Autotie Anfiin

 Bussillakin pääsee. Mutta missä linjan                                                    seuraavat pysäkit?

Pahapoika voi kasvaa komeaksi

19.1.2017

"Kotipäivä"

Tänään 18.1.2007 en käynyt tutkimusmatkoilla kylällä tai kylän ulkopuolella. Vähitellen ajatukset siirtyvät kotimatkan suuntaan. Pitää  siirtyä heräämään klo 7 ja nukkumaan het 22 jälkeen. 

Päivä oli aurinkoinen, vaikka pikkupilvet välillä varjostivat. Sää on muutaman asteen viileämpi kuin eilen, 19-21 astetta päivällä. Aamiaisen jälkeen klo 10 maissa lähdin Amadoresin rannalle. Istuskelin kivellä, mikä myöhemmin iltapäivällä on nousuveden alla. Katselin pikkulasten aurinkovaatetusta. Toisilla oli kokovartalopuku ja suojaava hattu, toiset juoksivat nakuina. Uimarannan wc oli supersiisti. Koko ajan siistittiin. Maksu oli 60 sntä.

Rannan jälkeen lähdin "vesikaivolle" mäen päällä olevaan Eurooppa-ostoskeskukseen. Ei voi olla totta. Kauppa oli kii, vaikka ovessa lukee että avoinna 9-21. Päätin nauttia roskaruokalounaan ja menin yhteen pikaruokaa tarjoavaan paikkaan, mutta ilmeisesti sekin oli sulkemassa, koska henkilökunta puuhasi jotain muuta kuin asiakaspalvelua.Mutta ihmiset kulkivat ohi ruokakassien kanssa? Pikkukauppa toisessa kerroksessa  oli auki. Semmonen Alepan kokoinen. Joten  lounaaksi iso tuore sämpylä ja juustoa.

Hotelli tarjosi tänään dinnerin 50% alennuksella. Kävin kylällä vain viemässä kortin postpoxiin. En kestäisi kaiken ruokailun ja juomailun pakettia. Buffee on monipuolinen, mutta liika on liikaa. Jo nyt on  vyö kiristänyt ja pari pykälää on maha kasvanut. Tulipa väsy olo. Menen nukkumaan enkä katsomaan illan estystä.

Loman loppu  häämöttää

Tänään on tiistai 17.1.2017. Olen retkeillyt 4 päivää peräkkäin. Anfi-retki tuli vahingossa, sunnuntaina kävin lautalla Moganissa, maanantaina Las Palmasissa ja tänään tiistaina saarikierroksella, jonka olin tilannut jo Suomessa. 

Moganin  satamassa oli pienempiä ja suurempia huvijahteja. Päivä oli taas totutun aurinkoinen, mutta 2 tuntia riitti ja palasin Puerto Ricoon. Paluumatkalla laivan kapteeni, joka oli ns. huuliveikko, selosti uimarantojen hiekan laadun. Musta ranta on originaali, ruskea hiekka on tuotu muualta. Lisäksi hän painotti nousuveden ja aaltojen vaarallisuutta, jos esim. ottaa aurinkoa rantaviivalla. Yksi aalto ja se on menoa. Nousuvesi on aika nopeasti varpailla. Päivittäin Kanarian saarilla hukkuu 2-3 ihmistä, turisteja ja paikallisia, jotka ovat lähteneet uimaan, kalastamaan tai vai ottamaan aurinkoa yksin vartioimattomalle rantaviivalle. Esimerkkinä hän mainitsi turistipariskunnan, jonka mies hukkui kun auttoi vaimoaan. Suomalainen entinen urheilija.

Las Palmasissa olen ollut n. 40 v. sitten. Silloin kaupunki oli vielä vaarallinen ja epämääräinen. Nyt se on puhdistettu niin ulkoisesti kuin sosiaalisesti. Taskuvarkaita ei ole paljon, koska  Saarilla menee hyvin. Palkat ovat aika alhaiset ja siivojan palkka on noin 800 € ja keskipalkka 1400 €. Lääkäri saa yli 2000 ja alin palkka Gran Csnarialla on 600. Liekö pikkolon palkka tai keittiön patatiskin. Toimeentulotukea ei ole ja kun työttömyys kohtaa ja työttömyyskorvauksen maksu päättyy, niin ainoa turva on suku ja ystävät. Sukupolvet asuvat usein samassa talossa. Rakennetaan vain lisäkerros. Kunnallista asuntotuotantoa on ja se vastaa ehkä meidän asumisoikeusasuntoja, mutta tais olla niin että vastiketta ei ole, mutta sähköstä pitää maksaa. Vuokrat ehkä Helsingin kunnallisen vuokran tasoa, yksiö 400 - 500 €. Turistialueen asunnot ovat aika kalliita, mutta Las Palmasista voi saada 120 neliön asunnon 240 000 tuhannella.    

Retkellä kävimme  vanhassa kaupungissa ja Las Canterasin alueella. Vanhan kaupungin kävelykadulla oli Tiger, HM, Zara ja muita tuttuja merkkejä. Lähdin kauppahalliin, jossa oli kunnon kaupan tunnelma. Hallin takana oli myös paikallisillekin tarkoitettuja kahviloita, eikä turistipyydyksiä. Toinen pysähdys oli Las Canterasin rannalla. Merellä oli aika hyvät surffausaallot ja varmaan 100 surffaria ratsasti aalloilla enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Ranta päättyi isoon kauppakeskukseen ja kongressi, konsertti ym. keskukseen. Siellä on konsertoinut mm. Karita Mattila.  Puerto Ricossa Matti Nykänen... tai onhan täällä muitakin nykylaulajia, Vicky Rosti oli viime viikolla. 

Saari kierros oli tänään. Kuljimme neljällä eri ilmastovyöhykkeellä. Saaren keskiosassa on kanarian mäntyvyöhyke ja mänty on nykyisin suojeltu. Kävimme noin 1600 metrin korkeudessa. Kaikki tulivuoret ovat sammuneet. Vuoristossa voi sataa lunta ja silloin ei esim. saarenkierrosta voi tehdä. Tiet ovat kapeita serpentiinejä. Jäisi minulta ajamatta. Suoraan vielä voisin mennä, mutta jos mutkassa tulisi bussi vastaan ja olisin ulkoreunalla ja pitäisi peruuttaa... Kaksi kertaa tuli pikkuauto vastaan just pahimmassa lenkin kohdassa. Se pienempi peruutti. Tosi taitava oli kuljettaja. Mitä uskomattoman kapeista kohdista kolhimatta muita autoja.

Kahvi-, hedelmä- ja viinitila oli kolmas pysähdyskohde. Viini-, juusto- ja kahvimaistiaiset. Kahvi kasvatetaan  ja myydään tilalla. Hedelmät ja viinitkin taisivat kaikki jäädä Kanarialle.  Ei viedä muualle tai ehkä mannerespanjaan. Kolme appelsiinia eurolla ja juustoa vähän enemmällä tarttui mukaan.

Jäljellä olevat päivät vietäin näissä maisemissa. Tekisi mieli uimaan altaalle, mutku tuo yskä ei helpota.

Aurinkoa, merta ja ruokaa

Lomajakso lähestyy puoltaväliä.. aurinkoista on ollut joka päivä. Kaksi uimarantaa pienen kävelymatkan päässä ja ravintoloita lähellä ja vähän kauempana  runsaan kilometrin päässä. En ole palanut vaikka iho vähän punoittaa. D-vitamiinia päivän käyttöön, mikäli  enää tällä iällä onnistun nappaamaan auringosta vitamiinin. 

Ostoskeskuksessa näin hyvännäköisen kala-annoksen, mutta olin jo ehtinyt syödä mau mau-pitsan. Paikallisessa suomalaisessa ravintolassa söin talon hampurilaisen ja siinä oli riittävästi täle päivälle. Ranna  tuntumassa ruuan hinta on 

suomalainen ja yhden aterian kokemuksella laatu kohtuullinen. Aikamoista show-porukkaa pitää henkilökunnan olla, jotta asiakas palaisi uudestaan.  Taisivat onnistua kohdallani. Sain hyvin selvää yhden tarjoilijan englannista.

Tänään sattui kömmähdys, johon olin jo henkisesti varautunut. Olin suunnitellut lauttamatkaa Moganiin.  Satamassa oli pieni jono. Joku puhui Moganista enkä katsonut kelloa. Lautta lähtikin toiseen suuntaan, koska lippu ostettiin lautalla eikä rannassa. Virheen korjaaminen ajoissa ei mahdollistunut. Virhematka oli kuitenkin hyödyllinen tutustmiskeikka uudempaan hotellialueeseen. Hotellit olivat aitojen ympäröimiä ja vartija porteilla. Anfi tuli kuitattua. Hintataso kaviloissa ja ravintoloissa ehkä 20% yli Puerton

Hintatason.

Aurinko ja yskä väsyttivät mummon ja tulin hotellille päivälevolle. Nyt alkaa taas voima virrata.

Aurinko painui mailleen ja päivä on täällä huomenna minuutin pidempi kuin tänään. Lähtiesäni Helsingin horisontissa päivä piteni 3 min vrk vauhtia.

Hotelli

Bussinkuljettaja jätti 11.1. hotellin oven eteen ja sitten olin omillani. Alkuun tarjottiin kuohuviiniä, jota en ottanut. Jos vaikka maksoi... :) Gloria Palace Amadores Thalasso on "vihreä hotelli", joskin superpalvelun ylläpito ei ole kovin vihreää... Hotelli on spa ja tekee työtä myös Unicefin kanssa. Hotellilla on oma pieni suomenkielinen käyttäytymisohje, mutta se on robottikäännös ja sen ohjeita seuraten tulee ongelmia ehkä vain minulle. Nuori virkailija puhui englantia espanjan nopeudella, joten olin ymmärryksessä pari lausetta perässä. Mutta hän lupautui auttamaan wifin asennuksessa tablettiin ja puhelimeen. Pienellä tipillä sain toimivat yhteydet. Paremmat kuin omani kotona.

Hotelli on iso ja tässä on  4 rakennusta kytkettynä toisiinsa. Luulin että huone on katutasossa, koska numero alkoi ykkösellä. Eipä ollutkaan vaan oikeasti tämän talon 7. krs. Luvattu osittainen merinäköala on esteetön näkymä Atlantille. Onhan se hieman rajattu sisäänvedetyn parvekkeen takia.

Huone on tavanomainen hotellihuone, jossa on TV, vedenkeitin, teetä ja kahvia sekä pieni jääkaappi. Tallelokero on kohtuuhintainen, 21 € /10 vrk.

Nimellä varustettu hotellikortti on avain ulos ja huoneeseen. Hissillä pääsee kävelytielle, mutta viimeinen ovi on lukittu. Siitäpä syntyikin pieni paniikki eka iltana. Lennon ateriasta oli kulunut 8 tuntia ja yritin kylälle, mutta en päässyt ulos viimeisestä ovesta. Ilmeisesti kortti jotenkin väärinpäin. Muisti  että huoneestani on 20 askelta ravintolaan ja vielä on dinnerin aika. Makso mitä makso, mutta ruokaa oli saatava. Taas ovella kuohuviinilasi käteen. Ruokaa oli palon monessa eri pöydässä, mutta kaikki varovaisuusohjeet iskivät tajuntaan. Mutta kuitenkin söin yllinkyllin.

Uima-altailla en ole vielä käynyt. Tämä yskänrouskutus. Uimarannalla sentään kävelin hiekassa ja vähän merivesi huuhteli varpaita.

Aamupala on normi ****-taso, mutta aamupäivän maitotaloustuoterajoitus vähän sotkee. Onneksi olen huomannut melko ajoissa, ja jogurttia tänäänkin söin vain lusikallisen. 

Hotellilla pyydetään torstaisin arvio palvelun tasosta, ja eilen respa tiedusteli puhelimella onko jaikki hyvin. Johtuukohan siitä että olen "yksinäinen" matkaaja. Kaikkensa tekevät.