Matkaan 10.1.2017

Nykymaalima on yllätyksiä täynnä. Sain viestin tiistaina, että lähtöselvitys on tehty. En ollut tehnyt elettäkään nettiselvityksen suuntaan. Mutta minulla on Finnair+ -kortti.  Asia selvisi nyt jäkikäteen, että kortin haktijoille tehdään automaattisesti lähtöselvitys. Asensin puhelimeen tiistaina lähitaksin apsin, mutta en kuitenkaan luota käyttöosaamiseeni, joten tilasin ihan peruspuhelinsoitolla. Heti tulu viesti että taksi tulee   noin 4 min kuluttua. Olin samanaikaisesti taksin kanssa  talon nurkalla. 

Lentokenttää olin vähän jännittänyt, mutta ilmoittautumistolpalla oli juuri valmistunut avustettu selvitys ja pääsin helpolla. Mihin vielä tarvitaan paperia? Jos puhelin katoaa, jos akku tyhjenee tai tulee toimintahäiriö puhelimeen, niin paperivarmistus varmaan helpottaa . Pari tuntia kentällä hujahti kalliin kahvin ja patongin parissa ja lentokoneessa paikkani oli viimeisellä rivillä reunassa. Olin vaihdattanut keskipaikan reunaan. Ruoka oli ns. ei mistään kotoisin. Intialainen mauton kasvisruoka ja lisäkkeenä pari kuivaa kurkkusiivua ja salaattiriekaletta. Kiisseli oli hyvää eli jotain hyvää kuitenkin. Finnair tarjoaa vielä maksutta mustikkamehua, kahvia ja teetä.

Lentomatka meni kohtuullisesti, jos ei oteta huomioon korvasärkyä, parin tunnin kuuroutta ja tuskallista jalkakramppia. Mutta nyt kuulen, kävelen, yskiä rouskutan ja niistän. Sää suomalaiselle sopiva, 20-23 astetta täällä maanpinnalla Kanarialla, puerto Ricossa.

Mummon silmin tarkasteltuna kaikessa suunnittelussa otetaan hyvin vähän huomioon ikääntyvä väestö. Asioiden havaitsemiseen menee moninkertaisestinaikaa verrattuna 3- kymppiseen suunnittelijaan. En minä huomannut kentällä, että vettä saadakseen pitää polvella painaa paneelissa olevaa pisarasymboolia. Minulle hana oli "rikki". En aloittanut katselua lattian kautta.