Matkajännitystä

Automaatit ja itsepalvelu ovat luotaantyöntäviä. Pelkkä ajatus että pitää saada itsensä ja matkalaukku lentokoneeseen automaatilla sähläillen on hermostuttava. Tutkailin Finnavian sivuilta lähtöselvitysvideoita, ja niissä kerrottiin että pitää skannata tulostamani matkavahvistuksen viivakoodi tai ruutu. Mutta sellaista en löytänyt  Aurinkomatkojen matkavahvistuksesta. Yritin chattailla, mutta aikani ei riittänyt, yritin soittaa, mutta oli kiire hammashoitajalle. Vihdoin sain yhteyden jonotettuani puhelimessa ja chatissa pari tuntia. - Tunnistus tehdään lentonumerolla, jonka olisi pitänyt olla matkavarausnumeron alapuolella, mutta ei ollut. Heinäkuun matkavahvistuksessa se kuulema on, mutta ohje on että viimeisin vahvistus on lippu. On pieni vika ja numero ei aina tulostu. Hupsista. Jos kentällä olisi tullut ko ongelma, niin satunnaisena matkailijana en olisi muistanut, että kaikki postit ovat kännykässä. Paniikki olisi iskenyt. Sattuuhan sitä. Finnair kuitenkin lähetti vielä viestin, jossa lennon numero on. Kohta on 10 sivun "lippu". En luota puhelimeen. Virta voi loppua, tiedot kadota tai puhelin varastetaan tai tiputan sen vessanpönttöön.

Sään pitäisi olla noin 20 astetta plussalla. Saapi nähä. Kun menin Budapestiin kesää vastaan toukokuussa, niin lämmintä oli 9-11 astetta. Piti olla 20. Kun menin Itävaltaan syyskuussa kesän perässä, niin lumi tuli maahan. Piti olla 20 astetta. Nyt sitten toppatakki, pitkät kalsarit ja villapusero mukaan, jotta kylmä ei yllätä. Kaiken varalta myös vähän kevyempää.